Sivut

lauantai 13. kesäkuuta 2015

minkä mä sil voin kun mun tj on nii wäbä

Vissiin viikko sitte viimeksi viestiä väsänny. Oon gonahtanu tähän kirjottamiseen ku on jo niin wäbä. Eli oon vähä kyllästyny ku on niin vähä enään aamuja. Ja mitään ei oikeastaan tapahdu. Nyt kai alko tapahtumaan ku rupes sormet kirjottelemaan.


Meillä on kuiten ollu ihan hauskaa täälä tällä viikolla. Toiset on ollu leirillä ja me ollaan tehty nakkihonmia ja nautittu ihanasta ulkoilmasta. Varusvarastolla ja ampumaradalla ollaan käyty auttamassa työntekijöitä. Ihan hyviä nuo nakit ku saa vähä etuoikeuksia ja tutustuu erilaisiin hommiin ja ihmisiin.


Tänään pakattiin varusteita ja puhistettiin rynkky viimisen päälle kiiltämään. Löysin siinä tohinassa sen kadonneen vasemman jalan släpärinki. Turhaa syytin sillon helmikuussa että joku ois sen pölliny. Ite vaan olin liian hyvin piilottanu sen.


Eilen muut tuli leiriltä ja nyt täälä on taas tohinaa kerrakseen. Kotiutus systeemit on kovaa vauhtia käynnissä. Enää ei pääse iltavapaille. Ei oikeestaan koko viikkona ois päässy mutta anottiin Jopin kans keskiviikko vapaaksi ja käytiin meillä saunomassa. Ja 1/2taipaleella kahvilla ja jopa kirjastossa palauttamassa myöhästyneet kirijat.


Harakan poikaset hyppäsi eilen pesästään parkkipaikan vieressä olevasta männystä.


Nyt taidan lähteä sotkuun kahaville ja sitte pihalle istuskelemaan ku sielä on niin hieno ilma taas vaihteeksi. Aamut mahtuu jo yhteen nyrkkiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti