"Ne on parhaita hommia intissä" kuulee monesti sanottavan. Mitä ne sitte tekee jotka ei oo päässy parhaisiin hommiin. Mun kokemus tästä asiasta on semmonen että jokainen vähä kehuu omaa hommaansa paremmaksi ku muiden, ja sitte on ne tyypit jotka ei oo mihinkään tyytyväisiä.
Minusta täällä voi aika hyvin valita mihin haluaa. Jo kutsunnoissa voi vaikuttaa siihen minkätyylisiin hommiin pääsee. Etukäteen voi hakea erikoisjoukkoihin, erityistehtäviin, rajavartiostoon, soittokuntaan yms. Hyvin suuri tekijä on kiinnostus ja aikaisempi kokemus tai koulutus. Jos ei yhtään tiedä mihin haluaa niin yleensä joutuu semmosiin hommiin joista ei niin paljo tykkää. Kannattaa ehdottomasti ennen inttiinmenoa selvittää erilaisia mahdollisuuksia ja kysellä kokemuksia semmosilta jotka on ollu kyseisissä hommissa.
Mutta siitä tasapuolisuudesta. Toiset hommat on vaativampia sekä fyysisesti että henkisesti. Toisissa hommissa palvelusaika on tuplasti pidempi, joissain vähän lyhyempi. Pitkän palvelusajan palkintona on yleensä joko kasa ajokorttiluokkia tai johtajakoulutusta. On koulutuksen suomia etuja ja vapauksia. Joissain hommissa pääsee kantahenkilökunnan kanssa hyviin väleihin. Joissaki hommissa pääsee kokeileen melko siistejäki juttuja joita ei siviilissä oikeastaan koskaan ole mahdollista kokeilla. Oon seurannu vierestä noiden spolaukkilaisten koulutusta niin tuntuu kyllä että niillä ainaki kasvaa kunto. Toisilla se ei aivan yhtä paljo pääse kasvamaan. P-kauden jälkeen hommat muuttuu niin erilaisiksi eri taistelijoilla.
Yhteenvetona vois sanoa että se on ihan ihmisestä kiinni miten oikeudenmukasena kokee oman tehtävänsä. Erot on isoja, mutta valintojen maailma. Totuus on myös se että aina ei täysin voi itse valita. Puolustusvoimat tietää paremmin mikä on sulle oikea homma kun sinä ite.
Lennokkimiehen hommat on tietenki parhaita hommia jos tykkää rassata verstaalla lennokkeja! Sitä me tänäänki tehtiin kaheksasta neljään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti