Kokkolan rautatieasema. Kello 7.30, aurinko nousee juuri taivaanrannasta ja ihmiset kiiruhtavat työpaikoilleen. Hengitys huuruaa. Pendolino Oulusta Helsinkiin pysähtyy raiteelle yksi ja nappaa kyytiinsä laiturillisen ihmisiä, kuka mihinkin menossa. Muistelen että seuraava juna lähtee toiseen suuntaan kello 10.25. Kolme tuntia aikaa nauttia odottelun riemusta, johon palvelusaikana on ehtinyt jo tottua. Malekurssilla tutuksi tuli lause: "Ne on varusmiehiä, ne joutaa odotella". Näinhän se on. Ei palveluksessa ole kiire mihinkään. Paitsi odottamaan ja lomille. Etelästä tulleet taistelijat lähtivät ajamaan takaisin kotivaruskuntaan ja yksi meistä lapin pojista pääsi kotimatkalle velipoikansa kyydillä. Maanantaina sitten takaisin.
Eilen käytiin katsomassa merta. #pingviini Tutustuttiin tuliasemiin, joissa lennätetään sitten ampumaharjotuksissa. Lennätettiin hieman parilentoa ja lähettiin syömään Iltapäivällä pakattiin kamat ja purettiin koneet kuljetuskuntoon. Siivoiltiin tilat ja odoteltiin paljon. Saatiin myös todistukset kurssin suorittamisesta ja sitten siivottiin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti