Tänään oon huomannu yhen yllättävän seikan. Olen alkanu arvostaa tätä inttiä. Vaikka monet asiat hajottaa valtavasti niin lähes kaikki toimintamallit on hyvin mietittyjä ja niillä on joku tarkoitus. Täälä oikeasti laiskakin joutuu yrittämään, arvostetaan hyviä käytöstapoja, täsmällisyyttä. Ryhmän parhaaksi toimiminen aiheuttaa itsekkäimmässäkin tyypissä jonkulaista epäitsekästä toimintaa. Oma tupa muodostuu tosi tärkeäksi ja läheiseksi ja kaikkia autetaan että päästään yhessä tarkastuksista läpi. Täälä ei turhia vitkastella ja värkkäillä vaan hommat tehdään vauhilla. Ja ku tietää että tämä on vain väliaikainen elämäntilanne niin sen jaksaa sitte tehä kunnolla ja poimia mukaan parhaita puolia ja imeä hyviä elämäntapoja itteensä oikealla asenteella.
Tänään opittiin myös huoltamaan rynnäkkökivääriä ja marssimaan tahdissa, päästiin eka kertaa yksinään sotkuun ja alko ensimmäinen viikonloppu armeijassa. Kiinniviikonloppu, gines.
Vaseen, vaseen, vaseen, yks, kaks, kolmee..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti